Hot spring

Täällä ollessa on sähkökatkoksiin tottunut. Ne ei juuri haittaa. Mutta meillähän loppui myös vesi tuossa erään päivänä. Aamulla kun heräsin oli vessojen oviin ilmestyt lappu, että "vesi vähissä, älä käy suihkussa". Jossain vaiheessa tuli vähän vettä, myöhemmin selvisi että Louis toi niiden talosta vettä koska niille vesi tulee erijohdosta. Iltapäivällä oli taas laput ovissa, vesi vähissä. Jossain vaiheessahan se loppui kokonaan. Olin suihkuun menossa pyyhe päällä, mutta koska hanasta ei tullut mitään, piti vaatteet laittaa takaisin päälle. Ilmeisesti vesi loppui koko kaupungista, koska sairaalassakaan ei meinannut vesi kulkea. Kyllä sitä vettä sitten taas jossain vaiheessa alkoi taas tulla.

Viikonloppuna olimme Hot spring nimisessä paikassa, kuumalähde on hieman harhaan johtava käännös. Ajoimme paikkaan, jonne vei pieni kuoppainen hiekkatie, ajoimme hökkelikylien läpi.  Sitten saavuimme paikkaan jonka ympärillä oli puita. Puiden oksat olivat matalalla, joten puiden sisälle oleva alue oli varjossa. Ja siellä oli lähde. Vesi oli ihan mielettömän kirkasta. Meillä oli omat kokit mukana sekä generaattori, jolla saatiin kuulumaan musiikkia ja illalla muutamat valot. Oli niin rentouttava viikonloppu, ei kiire mihinkään, uitiin, otettiin aurinkoa, kuunneltiin musiikkia ja luettiin riippukeinussa ja nukuttiin teltoissa.

Pieni paratiisi keskellä aavikkoa

Pari päivää uutta harjoittelua takana, Majengon terveysasemalla. Se on hieman pienempi paikka kun edellinen. Aika pitkälti samoja hommia tehdään siellä kun mitä edellisessäkin paikassa. Tämän viikon olen ollut synnytys osastolla. Osastolla käy myös äidit jälkitarkastuksessa sekä lapsen ensimmäiset tarkastukset tehdään tuolla. Majengo on lähempänä keskustaa kun Pasua, jossa aiemmin olimme

Alkuviikosta tuli otettua hiuksiin letit. Yhdeksän tuntia siinä meni, letitys
loppui yöllä yhden aikaan. Pienet on letit. Pitkä aika oli istua maassa, 
sohvatyynyn päällä.

Ja tämmöiset niistä sitten tuli.

Vaikka siellä Suomessa on nyt pimeetä, tympeetä ja märkää, niin hei, siellä ei oo ainakaan ötököitä. Nimimerkillä: Jalat hiukan paukamilla..

Eka harjoittelu lopuillaan, ensi viikolla toiseen paikkaan

Viimeinen harjoittelu viikko Pasuan terveysasemalla menossa. Niin se on vaan viisi viikkoa mennyt. Sairaala sai uudet sairaalasängyt, edellisten hetekka-lankkupohja sänkyjen tilalle. Naisten osastolle tuli uudet sängyt, joissa on jalkopäässä kampi, että nyt voi edes sängynpäätyä nostaa kun kampea veivaa. Edistystä sekin.

Juuri kun luultiin, että sairaalassa on kaikki nähty. Niin luultiin vääriin. Yhtenä päivänä eräs hoitaja tuli huoneeseen, kädessään laite ja pyöritti kampea. Selvisi että se oli radio, jossa oli rautalangasta tehty antenni. Kun hoitaja oli pyörittänyt tovin kampea, radiosta kuului musiikkia – se toimi ehkä alle viisi minuuttia.

 

Radio

Tänään pohdittiin hoitajan etiikkaa. Eilen oli tullut terveysasemalle viimeisillään oleva nainen. Yöhoitaja oli kirjoittanut äitiyskorttiin puolen tunnin välein lapsen sydänäänet, 140-150 oli  pulssi ollut koko ajan. Kun menimme yhdeksän aikaan töihin, äiti oli aloittamassa synnytystä. Lapsi syntyi kuolleena. Kukaan hoitajista eikä lääkäri sanonut meille mitään koko synnytyksen aikan, vaan vasta tilanteen mentyä ohi, kyselimme tapahtuneesta, jolloin hoitaja vastasi lyhyt sanaisesti. Hoitajat eivät maininneet asiasta äidille että hänen vauvansa ei elä. Vauva siirrettiin viereiselle sängylle. Mietimmekin, että ottaapa äiti lapsensa kuoleman yllättävän hyvin, mutta todellisuudessa äiti ei vielä tiennyt että lapsi syntyi kuolleena. Hoitaja kertoi meille synnytyksen jälkeen, että lapsi syntyi kuolleena (huomasimme saman, koska vauvasta ei pääässyt pihahdustakaan ja oli veltto), vauvan ihopoimuista ja väristä sekä napanuorasta hoitaja oli päätellyt että vauva on ollut kuoleena äidin vatsassa jo muutaman päivän. Tässä vaiheessa hoitaja pyyhki äitiyskortista lapsen pulssit yli, jotka yöhoitaja oli kirjoittanut ja kirjoitti, että pulssia ei havaittavissa. Synnytyksestä meni reippaasti yli tunti, ennen kuin hoitaja mainitsi äidille ohimennen, että sun vauva on ollut kuolleena jo pari päivää, älä itke, ei ole aihetta itkuun. Täällä ei hoitajat/ lääkärit tunne hirveästi myötätuntoa potilasta kohtaan. Suomessa hoitaja istuisi varmaan aika nopeasti oikeudessa hoitovirheestä jos tuommoista tekisi.

Netti on viime aikoina juminut aika paljon. Tällä hetkellä (varsinkin iltaisin) on aika tuuria jos pääsee nettiin.  

 

Alkuun täällä oli lämmintä ja kuivaa nyt on ilma muuttunut kosteammaksi. Nyt on lämmintä ja kosteaa, joten hiki virtaa. 

Paikalliset on kyllä melko kekseliäitä, kaupungilla myydään mm. sandaaleja jotka on tehty traktorin renkaista. 

Seuraava harjoittelu kestää neljä viikkoa, ensi viikolla menemme Majengon terveysasemalle. Sen harjoittelun jälkeen meillä on kolmisen viikkoa lomaa ennen Suomeen paluuta.  Ensin lähdetään noin viikoksi Etelä-Afrikkaan, Johannesburgiin on lennot varattu. Muuten on vielä vähän auki, mitä Etelä-Afrikassa tehdään. Sen jälkeen mennään viikoksi Sansibarille löhöilemään.

 

Tytöt osti vähän lentoja..

Lentoja ei voinut luottokortilla maksaa, joten meidän piti automaatista nostaa käteistä. Ja Louis maksoi meidän lennot puhelimen välityksellä. Täällä on paikallisilla puhelimissa joku toiminto, jonka avulla pystyvät maksamaan laskuja, kunhan lataavat ensin rahaa puhelimeen. Täytyy kyllä myöntää, että ei oo ikinä ollu kädessä yli 1 500 000 eli puolta toista mljoonaa!